Koko prosessi alkoi töiden etsimisestä. Laitoin ne pöydälle levälleen seuraavaa vaihetta varten.
Joka on töiden järjestely kolmen työn pinoihin. Tässä vaiheessa oli selvää ainoastaan että ripustaisin niitä kolmen jonoiksi.
Töitä oli yllättävän vaikeaa sovitella keskenään, pyörittelin niitä jatkuvasti ja jossittelin eri vaihtoehtojen välillä. Osa ryhmistä syntyi, koska kuvat suorastaan muodostivat tarinan, toiset taas yhdistin värien sopivuuden perusteella ja niin edelleen.
Tämän jälkeen koitin epätoivoisesti suoristaa työt, mutta osa ei oikoontunut käytännössä ollenkaan.
Kävin katsomassa ja mittaamassa kirjaston tiloja, jännää tästä teki paikalla ollut toinen näyttely. Tein pikaisen luonnoksen tilasta ja laitoin mitat siihen. Sitten alkoi se vaikea osa: miten saisin työt aseteltua sinne hienosti? Maalauksia oli seitsemän settiä eli 21 kappaletta, pienoismalleja oli parisenkymmentä, kauhukertomuksia 41 sivua ja niiden pohjalta tehtyjä kuvia myöskin suuri joukko, sekä sokerina pohjalla joukko pehmoleluja.
Opettaja ehdotti että pehmolelut voitaisiin laittaa luokiolta lainattavien punaisten säkkituolien päälle. Tämä antoi jonkin konkreettisen ideantyngän ja aloin miettimään lisää ideoita asettelun suhteen.
Kirjoitin joitain ideoita tähän liittyen salakirjoituksellani, koska teki mieli.
 |
| Sori heijastuksesta |
Kauhukertomukset päätin tehdä kirjamuotoon ja projektin edetessä tämä tarkentui muovitaskujen ja kansion yhdistelmään. Löysin kotoani muuten sopivan kansion, mutta siinä luki isoilla kirjaimilla kannessa "MUSTIALA", se olisi syönyt tunnelman tyystin joten piirsin jonkinlaisen karmivan hahmon tilalle. Sama teksti kummitteli myös kansion selkämyksessä ja peitin sen samaan tapaan kuvalla.
Tässä parempi luonnos tilasta, tällä kertaa siinä on jo jopa joidenkin töiden paikat. Btw, pöytien ei ollut ikinä tarkoitus olla tuossa järjestyksessä, suhersin siihen vaan jotakin.
Kuten kuvasta (ehkä) näkee kauhutyöt oli tarkoitus laittaa omaan syvennykseensä verhojen taakse. Eteen olisi tietenkin tullut kyltti tyyliin: "katso jos uskallat" tai jotain vastaavaa. Juuri siinä kohtaa ei kuitenkaan ollut kiskoja eikä joku massiivinen telinerakennelma kuulostanut houkuttelevalta vaihtoehdolta.
Seinien vierillä oli kuitenkin kiskot ja niihin ajattelin ripustaa maalaukset. Sitä ennen täytyi kuitenkin testata toimisiko suunnittelemani ripustus. Raahasin setin kirjastoon, jossa oli yhä se toinen näyttely käynnissä. Onneksi syrjemmällä oli tilaa. Ripustus toimi muuten, mutta teippejä oli lisättävä.
Sain onneksi viedä osan pienoismalleista kirjastoon jo valmiiksi. Oli aikamoista ensiksi tasapainoitella kolmekin mallia käsillä alakertaan, sieltä autolle, ahtaa ne sinne ja sitten purkaa kuorma kirjastolla. Sentään sain pyydettyä erään oppilaan kantoavuksi.
Sitten yllättäen minulle annettiin näyttelyyn järjestettäväksi lisää maalauksia. Ajattelin tehdä settien ripustussysteemit viikonloppuna ja uskoin saavani järjesteltyä myös nämä uudet kuvat. Mutta sitten unohdin ne uudet kouluun *facepalm*.
Pystyin siis laittamaan ripustukset valmiiksi vain osasta töistä. Tämäkin määrä oli kyllä yllättävän työläs kun ensimmäisten kohdalla jouduin itse leikkaamaan sopivan kokoiset narut, laittamaan ne menemään suoraan ja teippaamaan ne kiinni. Sekä katsomaan olivatko kuvat suorassa. Se on väkisinkin haastavaa kun setit ovat melkein itseni mittaisia ja ne saa kuitenkin vain kädenpäähän. Loppujen kanssa sain suoraan laittamisessa ja kuvien suoruuden tarkistamisessa apua veljeltäni.
Koitti ripustuspäivä. Olisin varmasti saanut ripustuksessa apua oppilailta ja opettajalta, ellein juuri sinä samana päivänä olisi ollut nk. Paavo-gaala. Paavo-gaalassa katsotaan edellisessä merkinnässä mainittujen seiskojen tekemät animaatiot läpi ja nimetään useasta eri kategoriasta voittajat. Äitini lupasi tulla auttamaan ripustuksen kanssa jossain kohtaa. Siltikin loppujen pienoismallien ja maalausten hakemiseen sekä rakentamiseen oli vain muutama tunti aikaa. Saatoin juosta.
Niille jotka eivät tiedä niin Someron kirjaston näyttelytila on toisessa kerroksessa, mikä tarkoitti taas kerran pienoismallien raahaamista rappusia pitkin.
Äiti onneksi tuli paikalle käytännössä heti kun olin saanut koululta haetut pienoismallit vietyä ylös, joten hänen kanssaan kannoimme aikaisemmin kirjastoon viedyt alakerrasta ylös muiden luo. Selitin hänelle pikaisesti suunnitelmani töiden asetelusta ja ryhdyimme töihin. Pari asiaa tuli improvisoitua, mutta muuten kaikki meni melkolailla suunnitelmien mukaan. Koululle aikaisemmin unohtuneet maalaukset päätyivät yhtä lukuunottamatta sermiin, säkkituolien alle laitoimme rautahommelin ryhdikkyyden takia, siirsimme kasvia syrjempään töiden tieltä ja sellaista. Alla on vähän kuvia valmiista näyttelystä.
 |
| Ensimmäinen näkymä näyttelytilaan tultaessa |
 |
| Lähikuva kauhunurkkauksesta |
 |
| Kierreltävillä pöydillä on ne pienoismallit, jotka toimivat hyvin useastakin kulmasta katsottuna |
 |
| Muista pöydistä vasemmammalla oli lisää pienoismalleja |
 |
| Toi possupehmo on söpö <3 Lisäksi dinosaurus maalaus on se ainoa koululle unohtuneista, joka ei päätynyt sermiin |
 |
| Pienoismalleja |
 |
| Lisää pienoismalleja |
Näyttelyn teko oli pitkä prosessi ja se olisi ollut niin paljon helpompi, jos kirjaston seiniin olisi saanut laittaa sinitarraa tai teippiä. Nyt osa maalauksista jäi rumasti kupruun.
Tärkeintä on kuitenkin, että näyttely valmistui ajallaan ja olen siihen jopa melko tyytyväinen.
