Tulostusta ja tyynyjä

Edellisen merkinnän jälkeen on hyvä kirjoittaa jostakin vähän nykyhetkä lähempänä olevasta. Eilen nimittäin pääsin viimeinkin kokeilemaan kankaalle tulostusta. Siitä lähtien kun kuulin, että tulemme tekemään sitä olen palanut innosta nähdä omia kuviani kankaalle tulostettuna. Tiesin tämän tapahtuvan maanantaina, joten viikonlopun aikana piirsin (tai oikeastaan viimeistelin ja väritin) tällaisen kuvan The Elder Scrolls -pelisarjan seitsemästätoista Daedra Ruhtinaasta ja joistakin heihin liitetyistä esineistä:

En siis tosiaankaan ole itse keksinyt näitä hahmoja, mutta koska he ovat muodonmuuttajia ja joka pelissä näyttävät (silloin kuin näkyvät eivätkä vain kuulu...) erillaisilta niin olen voinut kuitenkin suunnitella heidän ulkonäkönsä ottaen peleissä nähdyistä mallia. Oikeastaan monesta minulla on päässäni useita versioita, eritoten Sanguine (johon viittasin blogin ensimmäisessä postauksessa ja joka on tässä kuvassa toisen rivin ensimmäisenä). Alhaalla pari esimerkkiä miltä osa porukasta näyttää sarjan toiseksi uusimmassa pelissä, Oblivionissa.

Peryite näkyi vain patsaana

Jyggalagista taas on vaikea saada hyvää kuvaa, sillä se pirulainen koittaa koko ajan tappaa pelaajan

Joten kuten näkyy olen tehnyt monia muutoksia, googletelkaa lisää jos kiinnostaa.

Oli ihanaa nähdä piirros kankaalla, mutta vastaan tuli julma todellisuus, että siitä pitäisi tehdäkkin jotain. Ennen sitä tulostin kumminkin yhden sivun TES:iin liittyvästä sarjiksestani ihan vain koska voin.

Ulkonäöllisesti lempisivuni

Otsikossahan luki "tyynyjä"

 Opettajan kehotuksesta tulostin toisenkin sarjakuvasivun, jotta voisin tehdä siitä ensimmäisen kanssa vaikka jonkinlaisen pussukan. Tällä kertaa tajusin kuitenkin ottaa kameran mukaan dokumentoidakseni lähinnä vanhempiani varten miltä se tulostaminen oikeastaan näyttääkään.

Daedra printistä aloin tehdä tyynyä, mutta edellisestä poiketen ajattelin tehdä siitä normaalin koristetyynyn kokoisen (tässä tapauksessa 40x40) edellisen improvisoidun kokoisen kyhäelmän sijasta. Tähän uuteen tyynyyn päätin myös tehdä alareunaan vetoketjun (en ollut aikaisemmin ommellut vetoketjua...!) Se onnistui lopulta yllättävän hyvin.

Täytteen kanssa se näyttää paljon paremmalta.

 Siinä oikeastaan kaikki tältä erää. Alhaalla viellä pari kuvaa lisää, joille en löytänyt parempaa kohtaa tässä merkinnässä.

Royally Brilliant

Kaksi viikkoa sitten harjoittelimme kankaiden värjäystä kattilassa ja nyt päätin tehdä aiheesta merkinnän kun kamera sattui olemaan vieressä suorastaan vaatien tyhjentämään muistikortin sisältöä.

Ennen en ole kiinnittänyt huomiota siihen miten hienon näköistä kattiloiden metallinkiilto on

Valitsin parini Veenan kanssa yhdestä kirjasta vihreän sävyn, jonka tekisimme. Se vaati kahta väriä: Brilliant Gelbia ja Brilliant Blauta, mutta tutkittuamme aikamme värikaappia paljastui ettei koululla ole varastoissaan Brilliant Blauta, joten korvasimme sen Royal Blaulla. Reseptin mukaan molempia värejä olisi pitänyt ottaa tasan 0,17 grammaa, mutta Brilliant Gelbia sattui tulemaan aluksi 0,16 grammaa, jota sitten kompensoitiin laittamalla 0,18 grammaa Royal Blauta. Jo tässä vaiheessa oli selvää, ettei väristämme tulisi kirjan kuvan mukaista.

Värien lisaksi mittasimme eräiden matemaattisten laskelmien mukaan soodaa ja suolaa. Kaiken kaikkiaan koko hommasta tuli mieleen yläasteen kemian tunnit, jolloin parini K hoiti kaikki aineiden mittaukset ja sellaiset kun itse suhertelin vieressä personifikoituja alkuaineita ja happoja. Tällä kertaa tosin itsekkin mittasin aineita enkä jättänyt kaikkea parini vastuulle.

Nostalgian nimissä piirsin pikaisesti pari tärkeintä tyyppiä

Tässä vaiheessa suolaa ja soodaa ei oltu viellä lisätty

Lisäsime aineet ja kankaanpalan kattilaan ohjeiden mukaisesti ja tämän jälkeen meillä oli mukavasti aikaa, eikä mitään mainittavaa tapahtunut, mutta kuvia tuli otettua.

Tämä näyttää jotenkin hyvin taiteelliselta

Kuvassa mukana vierailevia tähtiä

 (Arvostusta niille, jotka saavat blogeihinsa kuvat vierekkäin, itseltäni se ei millään onnistu)

Kun totesimme ottaneemme riittävästi kuvia keittiössä siirryimme odottamaan seuraavaa vaihetta tavallisen luokan puolelle, jossa kulutimme aikaa niinkin tärkeisin asioihin kuin käsiin piirtely ja sarjakuvan suhertelu.

Vieraileva tähti Veena

 Noin tunnin kuluttua koitti viimeinkin aika taas tehdä jotakin oikeasti hyödyllistä. Silloin tosin palasin kemiantuntien tasolle ja annoin Veenan hoitaa kankaan huuhtelun.

 Keitimme kangasta huuhtelun jälkeen viellä kymmenen minuuttia tällä kertaa pesuaineen kanssa, minkä aikana jatkoimme luokassa "tärkeitä" piirtelyjämme ja kävimme välillä sekoittamassa seosta. Toisen huuhtelun jälkeen kankaamme oli kuivausta vaille valmis.

Tummemman kohdan takia siinä näyttää olevan tähtiä

 Värjäyksestä ei tullut maailman tasaisinta, mutta tulipahan tehtyä.

Värivaihtoehtoja ja tilakuvia

Kerrankin kirjoitan tähän blogiin jotakin ajankohtaista, juuri tänään nimittäin teimme printeistämme värikokeiluja ja tilakuvia. Oikeastaan uskon, että kaikki muut viellä tekevät omiaan. Vuosien koneella piirtämisestä on nähtävästi tässä hyötyä, sillä ainakaan toistaiseksi photoshopin käyttäminen ei tunnu niin vaikealta (kunhan vain oppisi mistä tietyt toiminnot tapahtuvat).

Mutta nyt niihin värikokeiluihin:

Sitten tilakuvat. Niistä varmaan huomaa, että viimeistään kolmannen kohdalla olin aika tylsistynyt hommaan. Kivointa oli oppia miten homma hoidetaan, mutta sen toistaminen viisi kertaa kävi tylsäksi. Tein näitä varten printistäni kaksi eri väriversiota lisää.

En omista ylläolevia kuvia, ainoastaan muokkasin niitä.

Pieniä juttuja

Edellistä merkintää kirjoittaessani tutkin muistitikkuni sisältöä ja löysin pari kuvaa, jotka halusin laittaa tänne kaiken kansan ihmeteltäväksi.

Jos tekisin Epidemiasta sarjan ja siihen muita osia tällainen hahmo saattaisi olla siinä (eri poseerauksessa tosin), mikä sinäänsä on ongelma, sillä haluaisin laittaa siihen sarjaan myös vitivalkoisen kalmakoiran enkä periaatteessa haluaisi kahta saman lajin edustajaa siihen.

'

 Viikkoja sitten kun sekoittelimme värejä ja maalaamalla testasimme niitä piirsin tuollaisen kuvan. Siihen tosin olisi ilmeisesti pitänyt piirtää ympyröitä ja leikata na ja liittää yhteen paperiin, mutta sain tietää tästä liian myöhään enkä todellakaan aio leikellä tätä. Vaikka tekisinkin niin tässä on vain kahta väriä, vaikka teimme neljä.

Ennen Epidemiaa

Viikkoja ennen nykyistä printtiäni piirsimme kaikenlaista ja valitsimme kaikki piirroksistamme yhden, jonka kanssa harjoittelimme sen muokkaamista photoshopilla. Silloisista vähäisistä kuvistani valitsin pienen lohikäärmeen pään, joka vaati hyvin paljon muokkaamista

Ilman hiirtä tai piirtopöytää oli yhtä tuskaa lisätä mustia alueita ja tehdä monet suomut valkoisiksi. Alunperin nimittäin jokaisen suomun poikki kulki viiva tai useampikin (kuvassa niitä ei enää kaikissa ole). Pienenä se oli näyttänyt oikein kivalta mutta suurennettuna se näytti lähinnä sotkuiselta. Tämän suuren urakan jälkeen oli aika tehdä siitä kuvio ja testailla erillaisia värejä.

Ainoa versio, joka yhä löytyy tikultani

Lohikäärme tosiaankin oli vain harjoitus, jota ei tarvinnut ottaa kovinkaan vakavasti. Todellisen kuvion tekeminen oli paljon vaikeampi rasti. Alunperin ajattelin vain kopioida rotan(?) ja asetella ne jotenkin.

Mitä olisi voinut olla...

Onneksi lisäsin kallon ja Ingetingin ja aloin tehdä siitä kuviota. Suurin ongelma oli yllättävää kyllä hahmojen alöla olevan maan kanssa. Läppärin kosketusjutulla (kai silläkin on kunnon nimi...) piirtäminen oli yhtä tuskaa ja maasta tuli omien sanojeni mukaan "epäkontrolloitua röpelyyttä". Tämä oli hyvin ärsyttävää, joten koitin miltä se näyttäisi kolmiona

 

Tulostin molemmat versiot paperille ja katselin niitä. Kolmio oli mielestäni jotenkin tylsä, mutta epäkontrolloitu röpelyys oli kauheaa katseltavaa. Opettajan avulla tein luokassa pikaisen gallupin siitä, kumpi versio on parempi. Yllätyin miten paljon kolmiosta tykättiin. Pitkällisen mietinnän jälkeen menin takaisin photoshoppiin ja tein pari nopeaa vetoa pyyhekumilla röpelyyteen ja siitä tuli kelvollinen. Epidemia oli syntynyt.

Edistystä ja epidemia

Viimeksi angstasin siitä miten vaikeaa kuvion tekeminen on, mutta ilokseni voin sanoa, että edistystä on tapahtunut:

Kuvion tiedostonimi on muuten Epidemia

Päädyin sitten lisäämään kuvioon Ingetingin ja sen himskatin kallon. Olin hyvin tyytyväinen tähän kunnes alettiin puhua asettelusta, eri värisistä versioista ja kuvion toistumisesta. Tämä kun ei oikein ole sellainen kuvio, joka toistuu useita kertoja ja pelkään myöskin ettei se näytä hyvältä muuna kuin mustana. Pelkän Ruton olisin voinut asetella vaikka kuinka monella tavalla, mutta ei mahda mitään enää, sillä tämä kuva on jo laitettu kalvolle. Ja valotettu seulalle. Heh.

 Oli oikein mukavaa koittaa selittää vanhemmille miten koko prosessi tapahtui. Selityksieni perusteelta he tuskin tajusivat miten upealta tuntui kun valotuksen jälkeen pesin (ei ehkä tässä paras sana, mutta...) seulaa ja kuvio tuli hitaasti esiin. Yhtäkkiä kaikki vaiva ja nyhrääminen oli sen arvoista. Itselleni tämä oli mahtavampi hetki kuin samalla seulalla painaminen ensimmäistä kertaa. Tai toista. Tai kolmatta.

Kun olin painanut kuvion mustalla kahdesti, sinisellä kahdesti ja punaisella kerran päätin kokeilla jotain muuta. Asettelin seulan toisen sinisen kuvan päälle, jonka olin vahingossa painanut pahan rypyn päälle, ja painoin sen päälle hitusen eri kohtaan punaisella. Lopputulos näytti pelkkää yksiväristä kuviota upeammalta.

Tulee mieleen 3D-kuvat

 Joten loogisesti päätin testata myös miltä näyttäisi painaa mustan päälle. Vedin vain kerran vähällä värillä ja väriä ei tullut kaikkialle, mutta se näyttää juurikin sen takia mielestäni hienolta.

Kallo on tässä paras osa

 Kaikkein ihmeellisintä seulassani on miten monet kallon pienistä yksityiskohdista jotka olivat katoamisuhan alla säilyivät, mutta Ingetingin hännän yläosa ei millään tullut painokelpoiseksi. Ehkä sitä kohtaa olisi pitänyt pestä (yhä tavallaan väärä sana, kertokaa jos on parempi) enemmän, mutta kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen. Opin myös, että Epidemia ei näytä aivan surkeilta muunkaan värisenä, vaikka musta onkin paras. Voisi olla kiinnostavaa nähdä se myös mustalle kankaalle painettuna valkoisella värillä.